Viikko on vierähtänyt helleaallon kourissa. Ei ole tarvinut paljoa haaveilla puistolenkkeilyistä kun mittarin lukemat on kohonneet jo aamulla reippaasti yli 20C, ja keskipäivällä varjossa yli 30C. Eli enää ei auta vaikka lähtisin aamuseitsemältä kävelylle kuten viime viikolla, hiki lentää. Viikonloppuna käytiin perheen voimin kiertämässä järven ympäri ja syötiin vähän evästä matkan varrella. Silloin oli vielä viileämpää mutta silti kärväytin kaulani. Aurinkorasvaa kuluu kun vauvan kanssa mennään hetkeksikään ulos, välillä tuntuu jo, että on turvallisempaa pukea aurinkoon vaatetta suojaamaan pieniä valkoisia käsiä ja jalkoja jotka alkaa punottamaan tosi nopeasti.
Yleensä tällaisia hellelukemia on täällä vasta heinä - syyskuussa. Huhti - toukokuussa on enimmäkseen sellaista sopivaa pariakymmentä astetta. Aikaisemmin niin ihanat vihreät kukkulat on äkkiä muuttuneet taas Kalifornian kultaisiksi kukkuloiksi, ja metsäpaloja riehuu siellä sun täällä. Yleensä niitä on enimmäkseen etelämpänä, mutta tämä yllättävä kuumuus on saanut heinikot palamaan täälläkin. Muutama viinitarha on Sonoman alueella ollut vaarassa tuhoutua. Tuulenpuuskat kuljettavat tulimerta nopeasti eteenpäin. Huomenna onneksi pitäisi vähän viilentyä ja tuuli tyyntyä.
Keskiviikoksi saimme kutsun vappupiknikille. Taas oli vauvoja äiteineen koossa kunnon tiimi. Suomalainen piknikin emäntä oli tehnyt simaa ja tarjolla oli myös munkkeja. Itse kyhäsin aamulla sillivoileipiä ja katkarapuleipiä viemisiksi, ainakin meilläpäin Suomessa sillivoileivät olivat sellainen vappujuttu. Ja silliä voi ostaa täällä mistäpä muualta kuin Ikeasta tietenkin. Arvatenkin piknikin amerikkalainen ja australialainen vieras ei silliin halunnut kajota, joten koin turvallisemmaksi varautua myös katkarapuleivin. Täytynee varmaan rahdata se valkolakkikin joskus tänne, nimittäin oli täällä isompikin suomalaisten vappupiknikki jonne me ei tällä kertaa menty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti