torstai 21. marraskuuta 2013

Haastetta, haastetta...

Sain Yksikseltä blogihaasteen johon vastaan nyt. Kiitos Yksis.

Haasteen säännöt
Kiitä haastajaa
Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään.
Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Heidän pitää valita 11 bloggaajaa.
Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
Ei takaisin haastamista.

11 Faktaa itsestäni:

1. Olen 171 cm pitkä.
2. Vaikka onkin ihanaa olla kotona lapsen kanssa, kaipaan töihin joka päivä.
3. Toivon joulupukilta uutta kameraa että saan blogiinkin sitten parempia kuvia. 
4. Aloitin tänään pitkästä aikaa aamusmoothieiden (tämä sana ei voi olla oikein) teon.
5. Koska en pääse juuri nyt töihin, katselin tänään Stanfordin yliopiston tarjoamia lyhytkursseja siinä toivossa, että sieltä löytyisi jotain mielenkiintoista.
6. Inhoan kun joku kysyy lempiväriäni. Minulla ei yksinkertaisesti ole sellaista. Eri tilanteissa tykkään eri väreistä.
7. Toivon salaa, että ensi viikon matkalla osavaltiossa etelämmäs, pääsisin myös käymään Joshua Tree National Parkissa.
8. Paras tuliainen Suomesta on mielestäni irtokarkit, etenkin Susu -palat, Pätkis -palat, Noitapillit ja kaikki muut pehmeät karkit.
9. Olen vastikään hurahtanut valokuvakirjojen tekoon netissä. Omalle lapsellekin olisi kiva antaa kuvakirja lapsuusajasta, muutenhan kaikki kuvat on minulla vain koneella. Muistan, että omassa lapsuudessa katseltiin aina välillä valokuvia ja tykkäsin siitä.
10. Olen aina ennen ajatellut, että Persialaiskissat ovat rumia, ihan kuin seinään juosseita lyttynokkia. Nyt kun meillä on 5 kuukautta asunut sellainen, se on yllättäen alkanut näyttää tosi kauniilta.
11.Olen yllättynyt siitä, kuinka vaikea itsestä on laittaa paperille 11 faktaa.


11 vastausta haastajan kysymyksiin:

Lempi joululaulusi?
Hmm... nyt täytyy oikein miettiä. "Flying in the air" on aina yhtä ihana, suomalaisista varmaan lemppari on "Varpunen jouluaamuna". Tykkään kyllä monista muistakin joululauluista.

Koska joulua saa alkaa fiilistelemään?
Kiitos -päivän jälkeen eli joulukuussa. Olen sitä mieltä, että yksi juhla kerrallaan, vaikka täällä näkyykin jo jouluvaloja ja koristeita pihoilla. Pakko myöntää, että yksi koriste meillä on jo. Mummo osti pikkuneidille Pottery Barn Kidsin upean ja ylihinnoitellun joulukalenterin. En sitä jaksanut lähteä varastoon viemään enkä halunnut, että sillä leikitään, niin lätkäisin sen jo seinälle.

Jouluvaloja? Värejä vai pelkkää valkoista?
Jouluvalot laitetaan ulos ja ovelle laitan jotain koristeita. Sisällä valot tulee kuuseen ja sitten perinteiset joulusukat, kynttilöitä ja muutama koriste-esine. Olen aika maltillinen koristelija ja koristelen mieluiten vanhanaikaisilla tai tyylikkäillä koristeilla, kuin liiallisella krääsällä. Värikästä joka tapauksessa on valoissa ja koristeissa. Tykkään itse valkoisista valoista mutta värikkäät on olleet mieheni valinta joten niillä mennään. 

Mitä syöt jouluna? Kalaa? Kinkku vai kalkkuna?
Viime joulut ollaan kyläilty ja syöty amerikkalaista menuta jossa on ollut sekä kinkkua että kalkkunaa. Tänä jouluna ollaan ensimmäistä kertaa kotona ja jouluruokien teko jää minun kontoilleni. Teen kaikki perinteiset jouluruoat ja tykkäänkin niistä kovasti. Paljon kalaa eri muodoissa ja varmaankin kinkku miestä ja vieraita varten. Tykkään etenkin imelletystä perunalaatikosta ja sienisalaatista. Ja mätiä on pakko olla. Riisipuuroa ja torttuja. Nythän tässä alkaa tulla nälkä kun näitä miettii...

Glögiä, skumppaa, kotikaljaa vai jotakin muuta jouluina?
Glögiä ja punkkua... hmm.. skumppakaan ei kuulosta hullummalta, kiitos vinkistä.

Miten teillä avataan lahjat? Yksi kerrallaan vai kaikki yhdessä?
Kaikki yhdessä. Nyt voi kyllä olla, että jätetään joulusukat jouluaamuun jos muuten mennään suomalaisen kaavan mukaan, eli avataan vieraiden kanssa lahjat jo aattoiltana.

Koska teille tulee kuusi? Vai tuleeko? Aito vai kopio?
Meille taitaa tulla kuusi jo heti Kiitos -päivän jälkeen, ainakin sellainen perinne miehelläni on kuulemma ollut. Meillä ei yleensä ole ollut kuusta koska emme ole olleet joulua kotona, mutta nyt sellainen hankitaan, ja ihan aito tietysti. Nyt on muutenkin kiva alkaa vaalimaan jotain omiakin perinteitä kun on lapsi. Ainakin minulle joulut ovat jääneet lapsuudesta parhaiten mieleen.

Vietetäänkö joulu omalla perheellä vai suuremmalla joukolla?
Pääsääntöisesti oman perheen voimalla mutta aattoiltana taitaa tulla talo täyteen suomalaisia ystäviä. En laita pahakseni vaikka tulee joulupäivänäkin mutta alustavasti on puhuttu aatosta.

Mikä on joulun kohokohta?
Ruoka. Ja joulutunnelma.

Saada vai antaa? Molemmat?
Molemmat. Enempi antaa, kun siitä vaan tulee niin hyvä mieli, mutta tietenkin on kiva jos itsekkin saa jotain. Tykkään lahjoista joissa on jotain ajatusta ja tulee sydämestä, hinnalla ei niin väliä.

Joulun tärkein perinne?
Tässä nyt vasta niitä meidän perheen omia perinteitä aletaan vaalimaan. Perinne kai se on ollut sekin, että joulu ollaan vietetty miehen perheen luona mutta tänä vuonna se ei toteudu. Itse lapsuudesta muistan, että aattoaamuina käytiin viemässä haudoille kynttilät. Joulupäivänaamuna sai aina katsoa telkusta joulupiirrettyjä ja syötiin aamupalaksi riisipuuroa. Sen jouluperinteen soisin omillekin lapsille vaikka muuten koitetaankin rajoittaa telkun tölläämistä. Joka joulu katsotaan myös "Lumiukko". Ei se varmaankaan tärkein perinne ole mutta perinne kuitenkin. Joku kiva oma perinne olisi mukava olla... ehdotuksia?


11 kysymystä haastetuille:


1. Onko ollut hyvä päivä tänään? Mikä oli parasta?

2. Miten aiot viettää joulua?
3. Mitä odotat ensi vuodelta?
4. Mikä on seuraava matkasi ja minne se suuntautuu?
5. Oletko hyvää pataa naapuriesi kanssa?
6. Missä uskot olevasi 5 -vuoden kuluttua elämässä?
7. Mitä asiaa kadut juuri nyt?
8. Ketä haluaisit juuri nyt kiittää ja miksi?
9. Mikä on ollut parasta tässä vuodessa?
10. Tapaatko tehdä uuden vuoden lupauksia ja jos niin millaisia?
11. Tykkäätkö blogihaasteista?

No nyt on toteutettu haasteesta suurin osa mutta vaikein on vielä edessä. Ketä haastaisin? En ole edes varma seuraanko 11 blogia eli tiedänkö niin montaa haastettavaa. Aikaa ei ole blogien seuraamiseen yhtä paljon kuin ennen, vaikka haluaisin kovasti lukea niitä useammin. En halua myöskään haastaa sellaisia blogeja jotka eivät aiemmin ole haasteisiin vastanneet. Ymmärrän, että aina ei jaksa tai halua. No, laitetaan seuraaville:


Finn for life, Snapshots from California, The Sugar Antelope, Tuulian tupa, Happiness is

maanantai 11. marraskuuta 2013

Hääpäivä


Kaksi vuotta sitten tänä päivänä  mennä paukautettiin naimisiin South Lake Tahoella. Jossain vaiheessa päätettiin, että vuosipäivän kunniaksi olisi aina kiva tehdä joku pikku reissu. Viime vuonna olimme viikonlopun Alexander Valleyn viinialueella, Sonomasta vielä vähän eteenpäin. Tänä vuonna mieli olisi tehnyt kovasti sellaisiin paikkoihin kuin Yosemite (ei paras vuodenaika sinne menolle), Sequoia National Park (liian kaukana) tai Bodega Bay (ei saanut äänestyksessä täysiä pisteitä). Lopulta päädyimme eilen päivän reissulle ilman yöpymistä, kohteena Point Rayes National Seashore, jossa olikin yllättäen enemmän näkemistä kuin tiesimmekään.

Aloitimme kaiketi paikan kuuluisimmista nähtävyydestä; Point Rayesin majakasta. Onneksi olimme varustautuneet vaellustaminein sillä 302 porrasta alas majakalle, ja sitten takaisin takaisin ylös vauva rinkassa selässä keikkumassa, saa kyllä hien pintaan. Paikka on upea varsinkin jos sää on suopea. Vuonna 1870 ensimmäisen kerran avattuun majakkaan pääsee osittain myös sisälle, ja se on edelleen käytössä. Sen tasanteilta voi tiirailla valaita tai lintuja, ja lähistöjen rannoilla näkee ajoittain ainakin merileijonia.








Kallioiden päällä kasvavia kasveja suojellaan Point Reyesillä.

Majakalla käynnin jälkeen pysähdyimme Drake Beachille siinä toivossa, että sen kahvila tarjoaisi meille leipiä ja kuumaa kahvia. Ei tarjonnut. Suljettu. Mutta ei se menoa haitannut. Pikkuneiti nautti juoksentelusta rantahietikolla ja me maisemista upeiden hiekkakivimuodostelmien reunustamalla rannalla. Ranta on saanut nimensä englantilaisen tutkimusmatkailija Sir Drake Francisin mukaan, jonka todennäköinen rantautumispaikka se on. Tänne olisi mahtava päästä kesähelteellä uiskentelmaan ja lekottelemaan aurinkovarjon alla.

Olin toivonut, että pysähdymme Invernessin kaupungissa vanhan laivanhylyn luona sen verran, että saan valokuvata sen. Päädyimmekin ostamaan lähikahvilasta leivät lounaaksi ja syömään ne hylyn luona olevalla piknik -pöydällä. Päätimme, että tulemme joskus takaisin tälle alueelle ja yövymme jossakin Invernessin kaupungin pikkumotellissa. Ne näyttivät tosi kotoisilta ja tekemistä olisi alueella riittänyt monelle päivälle. Varsinkin niille, joita kiinnostaa luonto ja luonnossa vaeltaminen, voin suositella paikkaa. Vaellusreittejä oli karttaan merkitty vaikka kuinka ja kaikissa tuntui olevan jotakin nähtävää. Oli pieniä rantoja, laguuneita, punapuita, mannerlaattojen reunamakohtia, kivimuodostelmia ja vaikka mitä. Muuta nähtävää ovat tietenkin majakka mutta myös alueen osteriviljelmä.




Viimeisenä, ennen kotiin paluuta, vaelsimme vielä Tomales Bayllä. Näimme aivan upeita pieniä rannan poukamia alhaalla joista varoiteltiin kyltein. Rannoille voi jäädä jumiin kun nousuveden aallot yllättävät sillä kallionseinämää ei pääse kiipeämään ylös. On käytettävä pieniä polkuja joita pitkin rannalle on tullutkin. Näimme myös monenlaisia lintuja kaartelemassa rantatörmällä ja hirviä (Tule Elk) jotka on lähes metsästetty sukupuuttoon, ja niitä asustelee ainoastaan Kaliforniassa. Mielestäni ne lähinnä näyttivät kooltaan ja muodoltaan poroilta mutta kiva, että tuli nekin nähtyä.







maanantai 4. marraskuuta 2013

San Francisco


Eipä tule liian usein käytyä tuossa kuuluisassa lähikaupungissamme. Niin mukavaa kai sitä kotona on, tai sitten niin paljon muuta tekemistä. Lähinnä käyn San Franciscossa vain silloin, kun on sinne jotain erityistä asiaa. Muistelin, että viimeisin käynti taitaa olla peräisin viime talvelta kun tyttöjen kanssa innostuimme viemään vauvat retkelle junalla. Mikähän lie päähänpisto sekin ollut.

Nyt, kun lokakuu oli meillä omistettu vieraille Suomesta, käytiin San Franciscossa sitten oikein urakalla. Lähinnähän siellä tietenkin kierrettiin niitä kuuluisimpia paikkoja joista alla vähän kuviakin. San Francisco on aina yhtä ihastuttava mäkineen, merimaisemoineen ja värikkäine taloineen. Käytiin tietenkin ajelemessa Golden Gate Bridge jonka toisessa päässä on hyvä pysähdys- ja valokuvien ottopaikka. Sen jälkeen Pier 39:lle käveleskelemään, ihmettelemään merileijonia ja jonnekin syömään. Vieressä on Boudinin leipomo jossa leivotaan San Franciscon omaa sourdough eli hapanleipää. Leipiä löytyy kaikkeen hauskaan malliin tehtynä kuten nalleja, krokotiilejä ja muita ihmeellisyyksiä. Samasta paikasta saa myös rannikolla, ja monessa muussakin kaupungissa kuuluisaa, clam chowderia, eli simpukkakeittoa, joka täällä tarjoillaan leipään kaiverretussa kupissa. Kiva kokemus sekin ensikertaa San Franciscossa olevalle. Pier 39:nen läheltä löytyvät myös kaikki niin sanotut krääsäkaupat jotka pursuavat t-paitoja, lippalakkeja, jääkaappimagneetteja ja muita matkamuistoja. Samalla saa kuvattua myös Alcatrazen vankilasaaren joka näyttää olevan yllävän lähellä. Veneretket saarelle lähtevät samasta satamalaiturien rivistöstä.

Muita vakkari käyntikohteita ovat Lombard Avenuen alamäkeen mutkitteleva tie, Painted Ladies eli kuuluisat viktoriaaniset talot, Coit Tower ja China Town. Muutakin näkemistä ja tekemistä toki on, mutta nämä nyt ehkä ne ehdottomasti kuuluisimmat.