tiistai 26. helmikuuta 2013

Päiväretki Oaklandiin


Tänään vietin koko päivän vauvan kanssa Oaklandissa lastensairaalassa. Vauvammehan siirrettiin sinne teho-osastolle heti syntymisen jälkeen koska oli niellyt likaista lapsivettä, ja oli siellä puolitoista viikkoa ennen kuin pääsi kotiin. Hänellä ilmeni myös keuhkojen korkeaa verenpainetta jonka on todettu aiheuttavan kuulon huonontumista lapsuusvuosina. Siitä syystä olemme mukana ohjelmassa jossa hänen kehitystään seurataan ainakin 2 vuotiaaksi saakka vaikka mitään epänormaalia ei odotettaisikaan tai epäiltäisi.




Sattumalta saimme ajan sekä lääkärille että kuulotestiin samalle päivälle. Aikojen välissä oli kuitenkin melkein kolme tuntia odottelua joten koko päivähän siellä sitten hurahti. No, hyvä näin koska meiltä on kuitenkin yli puolituntia ajoa sairaalalle, ruuhka-aikana enemmän, ja näin säästyin siis turhalta ajelemiselta. Väliajan vietimme sairaalan kivassa kahvilassa syöden ja kahvitellen. Kuulokokeeseenkin pääsimme vähän aikataulusta edellä joten ei se odottelu niin pitkälle sitten tuntunutkaan.

Ensimmäisessä tarkastuksessa vauva punnittiin ja mitattiin, ja sen jälkeen lääkäri leikki vauvan kanssa monenlaisilla erilaisilla leluilla ja kyseli tuhat eri kysymystä minulta. Tarkasteltiin motoriikan hallintaa ja kehitystä ynnä muuta. Kaikkihan oli niin mielenkiintoista kun lelut oli vauvalle uusia ja jännittäviä. Hyvin meni. Samoin kuulokoe meni todella hyvin siihen nähden että hoitaja ei itsekkään oikein uskonut että sen tekeminen 7 kuukautiselle edes onnistuu. Mitään epäilyttävää ei löytynyt ja lääkäri kertoi kuulonhuonontumisen tai kuuroutumisen olevan nykyään erittäin harvinaista vastaavissa tapauksissa, sillä vastasyntyneiden hoitomuodot ovat kehittyneet paljon.




Green Day -yhtye, joka on täältä East Bayltä kotoisin, on
lahjoittanut nämä soittimet lastensairaalalle.

Oli aika liikuttavaa mennä takaisin lastensairaalalle sillä kaikki vanhat muistot niistä raskaista ensimmäisistä viikoista tuli takaisin mieleen. Kaiken oli jo jotenkin unohtanut tai siitänyt taka-alalle. Varsinkin kun lääkäri alkoi puhumaan vauvan tilasta syntymisen jälkeen piti ihan nieleskellä että en olisi alkanut itkemään. Teho-osastolla en tietenkään käynyt vaikka jotenkin olisi ihana nähdä ne kaikki pikkuiset joita siellä olisi ollut. Toivon vaan paljon voimia niille kaikille vanhemmille jotka siellä istuvat pienten sänkyjen vieressä, ja tietenkin niille pienille taistelijoille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti