perjantai 16. joulukuuta 2011

Joulushoppailua

Viime viikonloppuna jouduin kauhukseni lähtemään tekemään joulushoppailuja pahimpaan ruuhka-aikaan, sillä mieheni halusi ostaa perheelleen joululahjoja ennen työmatkarupeamaansa. Kurvasimme mall:n eli kauppakeskuksen pihalle vaatimuksestani jo heti aamusta klo 10 koska olen aiemmin ollut tekevinäni havainnon, että toisin kuin Suomessa, täällä shoppailijat ryntäävät kauppoihin vasta iltapäivällä. Tämä pätee varsinkin sunnuntaihin kun valtaosa ihmisistä suuntaan ensin kirkkoon. Jälleen, toisin kuin Suomessa, myös "kirkonmenot" (kuten meilläpäin ruukattiin sanua) alkavat vasta päivemmällä eikä kukonlaulun aikaan, ja usein sen jälkeen on tapana perheen kanssa nauttia brunssi.

Ilmeisesti nämä kellonaika -säännöt eivät päde kuitenkaan jouluviikonloppuina, sillä jo aamusta kauppakeskuksen parkkipaikka oli täpösen täynnä. Joillekin shoppaajille kaupan oven viereen pääsy tuntuu olevan parkkeerauksen elinehto. Autoja kierteli parkkipaikan toisessa päässä kuhinalla ja jono pysähtyi joka kohtaan jossa kuski näki jonkun parkkeeratun auton luona pienintäkään elämää. Kaikkien muiden jonossa olevienkin oli sitten tyynesti odotettava josko 7 henkinen perhe rattaineen ja könkkäävän mummon kera on tulossa vai lähdössä. Vielä raivostuttavampaa on kun kävelet itse kaupan suunnasta autosi luo ja huomaat että joku parkkipaikkaa kiertelevistä autoista alkaa seuraamaan sinua saadakseen parkkipaikkasi. Vaikka kuinka hidastelet tai luikertelet autojen välissä, tunnet että takanasi on joku. Niin epätoivoinen en sentään ole että alkaisin itse parkkipaikkajahtaajaksi, ja niimpä olenkin jo jonkun aikaa ajanut aina parkkipaikan taaimmaiseen nurkkaan ja nautiskellut pikku kävelystä. Hyvänä puolena siinä mainittakkoon myös se että sieltä on aina helpointa myös päästä lähtemään.

Olen myös oppinut ruokakauppaan menon parhaat kellonajat. Suomessa menin usein kauppaan vasta iltakahdeksan aikaan jolloin siellä sai tepastella kaikessa rauhassa tai ainakin pääsi ulos jonottamatta. Tämä siis arki-iltoina. Täällä se on ruokakaupoissa pahinta aikaa. Ihmiset pääsevät töistä usein myöhemmin kuin Suomessa ja työmatkat ovat joillakin tunnista pariinkin tuntiin riippuen ruuhkasta. Parasta siis mennä ostoksille päivällä kun kerran minulla on siihen mahdollisuus. Valitettavasti sekään ei enää tepsi näillä joulun alusviikoilla. Ahdistuksekseni olen huomannut että parkkipaikka on aivan yhtä täynnä nykyään myös päivällä.


"Kalifornia on kulttuurien sulatusuuni" täällä usein
sanotaan ja pakkohan se on uskoa kun ostoskeskuksenkin
seinällä on tällainen teksti.

Miss California Noelle Freeman oli
viihdyttämässä shoppailijoita


Tämä jouluhysteria muistuttaa minua tästä edelleen vallalla olevasta kulustusjuhlasta, joka ei lamasta huolimatta ole laantunut. Varsinkin täällä, kauhistelen päivittäin tätä kertakäyttötavaran määrää. Moni äkkiseltään katsottuna asiallisen näköinen ravintola, kattaa pöytiin muovikuppia ja kertakäyttöhaarukkaa, jopa kotona usein käytetään kertakäyttöastioita jos on tulossa vieraita. Olin viime vuonna opiskelijaryhmän mukana vierailulla San Josessa, monelle tutussa yrityksessä nimeltä Adobe. Moni suomalainen siinä hiljeni kun meille esiteltiin rinta polleana ja ylpeänä yhtä rakennuksen huippuunsa viritettyä taukohuonetta.  Oli roskakorit biojätteelle ja monelle muulle jätteelle, ja kierrätys oli siis koko maassa aivan omassa luokassaan tässä huoneessa. Jopa osa kertakäyttöastioista oli vaihdettu oikeisiin astioihin (wau) tai biojätteessä hajoavaan materiaaliin. Meille niin tutut kierrätysastiat ovat siis täällä "uusinta uutta"..hmm luulin muuttaneeni maalta kaupunkiin. Itse rakennus kyllä monelta muilta osin oli vaikuttava ja hienokin.

Tämän vuodatuksen jälkeen alan paketoimaan lahjoja joulupaperiin joka sitten joulun jälkeen menee tietty roskiin. Hassua että paperien seasta löytyi minun viime vuodelta säästämäni jo kerran käytetty joulupussi. Ei ole siis vielä suomalainen säästeliäisyys kitkeytynyt kokonaan pois!

2 kommenttia: