keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Ja taas anotaan jotain viisumintapaista

Nyt kun on virallisesti sanottu "I do", on aika taas palata viisumipaperipinon ääreen. Ensimmäinen koitoshan kesti viime maaliskuusta syyskuuhun ja sisälsi kaikenlaista paperien pyörittelyä, ystävien ahdistelua erilaisten todistuspyyntöjen muodossa, valokuvatodisteiden keräämistä "tunnetuilla paikoilla", lääkärikäyntejä ja haastatteluja. Kun siitä selvittiin, oli kädessä vihdoin K1- eli puolisonviisumi  ja lentoliput Kaliforniaan. Ja nyt alkaa sitten se vaihe 2; Green card:n anominen.

Ensimmäistä viisumia hakiessa paperia oli niin
paljon että niitä oli mahdotonta pitää järjestyksessä

Heti maanantaina häiden jälkeen kävimme viemässä marriage licensen (jonka oli pappi ja todistajat allekirjoittaneet) Oaklandin kaupungintalolle, jossa ystävällinen täti sitten teki meille kaksi kappaletta avioliittotodistuksia. Näistä toisen liitin hakemukseeni jonka postitin samaisena päivänä viranomaisille. Itseasisassa pakettiini kuuluu tällä kertaa kolme erillistä hakemusta; pysyvä asumislupa (adjustment of status), työlupa ja matkustuslupa. Tällä erillisellä matkustusluvalla voi matkustaa ulkomaille viisumiprosessin aikana, jos jostain syystä tuon vihreän kortin saaminen venyisi. Tai oikeammin pitäisi varmaankin sanoa että sillä voi matkustaa takaisin maahan, poishan täältä voi kyllä matkustaa koska tahansa.

Jo samalla viikolla sain sähköpostiini ilmoituksen että hakemukset on vastaanotettu, ja että saan siitä vielä virallisen ilmoituksen postissa. Seuraava vaihe pitäisi olla kutsu heidän toimistolle jossa otetaan sormenjäljet ja valokuva, ja suurimmassa osassa tapauksia myös haastatellaan... taas! Kuulemani mukaan näistä hakemuksista ensimmäisenä yleensä käsitellään työlupa, ja jos se hyväksytään, saa työlupakortin postissa. Siitäkin on täällä jo iso apu sillä se katsotaan todistukseksi pysyvästä asumisesta, ja sen avulla on helpompi esimerkiksi anoa luottokortteja tai ajaa paikallisen ajokortin. Paikallinen ajokortti onkin täällä tärkein henkilöllisyystodistus, jopa passia tärkeämpi, ja ilman sitä on joskus vaikeaa todistella olevansa pysyvästi maassa. Ajokortissa on henkilön tarkat tiedot pituudesta, hiustenväriin ja painoon saakka. Koko tämä anomushässäkkä kestää yleensä kolmesta neljään (jopa kuuteen) kuukauteen saakka ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Ja kun vihdoin green card on käsissä, saa toivottavasti huokaista kahdeksi vuodeksi tästä paperisodasta.

Viisuminhakijan visainen pulma; tunge tämä paperi-
pino ja kuvat tähän kirjekuoreen tai viisumisi käsittely-
aika voi merkittävästi pidentyä..hhmm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti