Kulttuurieroja kuntosalilla

Olen pikkuhiljaa päässyt taas kuntosalilla käynnin makuun muuton jälkeen. Ensimmäinen kuntosalikäynti täällä oli minulla pienoinen pettymys, joten kesti melkein pari viikkoa että rohkaistuin saman ketjun toiselle salille katsomaan paikkoja. Sain ilmaisen kolmen päivän passin josta käytin vain yhden päivän koska olin niin pettynyt. Hyvänä puolena täällä kuntosalilla käymisessä on se, että kun olet jäsen, pystyt käymään salilla ihan melkein missä tahansa ja mihin kellon aikaan tahansa, sillä tämän ketjun kuntosaleja on lähes joka kulmalla ympäri maan. Minullakin lähietäisyydellä niitä on kolme, ja kun löysin kaupasta kahden vuoden kortin jolla kuukausimaksu jää alle $15, päätin että nyt täytyy nuo muutkin salit käydä katsastamassa läpi.

Ensimmäisen salin myyntivalttina oli uima-allas ja sauna. Kuitenkin nähtyäni pienen ja kloorilta haisevan altaan jossa lillui vierivieressä ihmisiä, päätin että koska en ennenkään ole harrastanut uimista, en aio aloittaa sitä nytkään. Saunatiloja en vaivautunut edes katsomaan koska tiedän jo mikä siellä minua odottaa. Saunat yleensä ovat kyllä siistejä ja houkuttelevan näköisiä, niissä on usein suomalainen kiuaskin, mutta kaupanpäälle tulee liuta sääntöjä miten saunaa saa tai ei saa käyttää. Listan ykkönen on aina se kaikista hankalin ymmärtää; kiukaalle EI saa heittää vettä.  En ole erityisen ihastunut istumaan haaleassa saunassa ja olen nähnyt hiukan erikoisia käytäntöjä amerikkalaisten saunakäyttäytymisessä joten jonkinlaiset ohjeet lienevät kyllä paikallaan. Yleensä saunassa ollaan täällä uimapuku päällä mutta olen kerran ollut saunassa myös perheen kanssa jolla oli ihan normaalit sisävaatteet päällä, siis farkut ja t-paita. Itse sali muutoin oli vanha ja rapistunut, ja ryhmäliikuntasalin lattia oli kummallista kuluneen näköistä joustavaa mattoa. Pukuhuoneessa haisi virtsa ja henkilökunta ei juurikaan loistanut iloisuudellaan ja ystävällisyydellään.

Uusi kotisalini on onnekseen hiukan uudempi ja siistimpi, ja tottakai myös suositumpi asiakkaiden keskuudessa. Työntekijät ovat ystävällisiä ja iloisia. Olen käynyt nyt muutamalla tunnilla ja ilokseni huomasin että bodypumpissa muut välineet lukuunottamatta steppilautaa, olivat ihan samat kuin Suomessa. Vanhasta muistista siis tiesin millä painoilla aloittaa ja punteissa määrät ovat myös kilogrammoina. Tunteja on vähemmän kuin salilla jossa Suomessa kävin (niitähän voi toki sitten valita myös muilta saleilta) ja ne ovatkin aika täynnä huolimatta siitä onko päivä vaiko ilta.

Suurimpana erona Suomeen on taas kerran mielestäni rentous. Jumppaajat ovat iloisia ja puheliaita tunneillakin, ja huutelevat väliin kannustushuutoja samalla kun tekevät liikkeitä. Monella tunnilla ihmisillä näyttää olevan todella hauskaa. Mietinkin sitä että miksi meillä Suomessa salilla käyntikin on niin vakava asia? Näin jos saan yleistää, niin siellähän ei juuri turhia puhella tai huudella, vaan hampaat irvessä vedetään joka liike loppuun asti. Eikä varmasti luovuteta kesken liikesarjan.. onhan se nyt kauhea häpeä jos naapuri huomaa että et jaksakkaan! Täällä sitten taas mennään ihan toiseen äärilaitaan, kyllä voi ihan reippaasti heittää läskiksi ja vaikka istua persiilleen koko loppubiisin ajaksi jos askelkyykky tuntuu liian raskaalta. Mitä turhia vähentämään painoja tai pitämään pikku lepotaukoa, helpompaa jutella kaverin kanssa sen ajan kun muut ahertaa. Tunneilta voi myös poistua kesken kaiken jos ei enää jaksa tai huvita, ja sinne voi tulla kesken kaiken tehdäkseen vain pari liikettä poistuen taas takavasemmalle. En nyt kyllä tiedä onko sekään kovin hyvä asia. Tulos ehkä on nähtävissä siinä että karkeasti arvioiden vähintään 70% jumppajista, ohjaajista ja personal trainereistä joita olen nyt nähnyt on olleet ylipainoisia.  Salille ei myöskään pukeuduta tiukkoihin jumppatoppeihin tai merkkireleisiin. Sen sijaan on kyllä ihan normaalia että intialainen mies suorat housut jalassa ja turbaani päässä kävelee juoksumatolla. Eilisellä Pilates tunnilla laskin että kahdella ehkä noin viidestäkymmenestä ihmisestä oli urheilutoppi päällään. Nämä toppi-ihmiset ovat sitten ehkä työpaikkojen tarjoamilla executive saleilla eikä täällä kaiken kansan parissa kuten minä.

Tänä aamuna olin ilmaisella personal trainerin tutustumistunnilla, samanlaisella millä olen Suomessakin ollut. Se oli hauska ja kannustava tunti. Ideana oli ilmiselvästi käyttää mielikuvia tulevassa treenissä. Rasvaprosentin ja terveydentilan toteamisen jälkeen keskustelu meni kutakuinkin näin:
Trainer: Kuulin että teillä on häät tulossa? Milloin on suuri päivä?
Minä: 11.11.11 (Suu auki koska olin ohimennen maininnut häistä toiselle työntekijälle jäsenyyttä avatessani, en siis personal trainerilleni)
T:  Mitenkäs häämekon kanssa, onko se sopiva ja mahtuu päälle?
M: Mahtuu se, ei se ole syy miksi olen tullut tänne salille.
T:  No, onko tulossa myös häämatka joskus?
M: On kyllä, joskus helmi- tai maaliskuussa.
T:  Onko 90% varmaa että ajankohta on tuo? Minnepäin olette menossa?
M: Kyllä se on, ehkä maaliskuussa varmaankin. Olemme ajatelleet Havajia.
T:  Hienoa! No kun maaliskuussa kävelet siellä Havajilla rannalla niin onko sinulla yksi- vai kaksiosainen uikkari?
M: Öööö, kaksiosainen. (Suu auki ihmetyksestä koska kysyjä oli vieläpä mies.)
T:  Mahtavaa! Minkävärinen se on?
M: Öööö, en tiedä. Ööö, no vaikka turkoosi.
T: Aivan mahtavaa! No kun kävelet Havajilla rannalla turkoosissa kaksiosaisessa uikkarissa niin haluaisitko olla jotenkin eri näköinen kuin nyt? Kapeampi, hoikempi, laihempi, lihaksikkaampi, kurvikkaampi tmv?
M: Ööö, no ehkä sitten hoikempi mutta myös lihaksikkaampi. Hoikempi vatsan seudulta. Ei siis mikään tikku ilman lihaksia.
T:  Eli siis olisiko sinulla sitten 6 pack vatsa?
M: No ei nyt sentään 6 pack mutta ylimääräistä vähän vatsasta pois.
T:  No entä 4 pack? Tai suuttuisitko jos sinulle tulisikin 6 pack?
M: No 4 pack olisi ihan kiva, no en varmaankaan suuttuisi..heh.
T:  Niin että kun sitten siellä Havajilla maaliskuussa kävelet rannalle kaksiosainen turkoosi uikkari päällä, ja miehesi huutaa että "Vau, mun vaimo on niin hot!" niin et sitten suuttuisi. Hyvä! Teen sinulle sitten ohjelman sen mukaan.

Jälkikäteen ajateltuna keskustelu tuntui aika huvittavalta. Mutta kun sitten sain häneltä saliohjelman joka oli tehty ajatellen toiveitani, ja hän ohjasi minua miten liikkeet tehdään hokien mielikuvaa turkooseista bikineistä Havajilla, aloin vihdoin tajuamaan kuinka tehokas kannustin se on... varsinkin sen viimeisen vatsalihassarjan kohdalla...Grr...

Pääset kurkkaamaan Paseo Padren kuntosalia tästä!

Nyt ei muuta kuin seuraavaa treenipäivää odottelemaan!