Tuulen viemää

Viime viikolla pääsin taas mieheni mukaan hänen työmatkalle. Alunperin siksi, että matkan oli tarkoitus kestää yhtäjaksoisesti 2,5 viikkoa, ja kaiketi esimies oli huolissaan että joku kieltäytyy lähtemästä. Matka kuitenkin lyheni vajaaseen viikkoon, mutta koska liput oli jo hankittuna, ei kun menoksi.

Lensimme Atlantaan, Georgian osavaltioon ja ajoimme sieltä vuokra-autolla alaspäin pieneen kaupunkiin nimeltä Columbus. Onneksemme hotelli jonne alunperin aioimme majoittua oli täynnä, sillä löysimme viehättävän pienen Bed & Breakfast -majatalon joka oli vanhassa, viktoriaanisessa talossa. Vähän mietin mahtaneeko siellä kummitella kun rakennus oli 1800 -luvulta, mutta ainakin hyvin saimme nukuttua "punaisessa sviitissä" joksi huonettamme kutsuttiin.

Ihastuin kuistilla olevaan keinuun, se toi
mieleen elokuvat joita on kuvattu "etelässä"

Majapaikkamme oli aivan keskellä historiallista vanhaa kaupunkia, joten käveleskelin päivisin ihailemassa vanhoja taloja ja ottamassa valokuvia. Kävelymatkan päässä oli myös Chattahoochee -joki joka on tässä kohdassa Georgian ja Alabaman osavaltioiden raja. Kävelin joen yli siltaa pitkin Alabaman puolelle ja takaisin. Kävimme Alabamassa myös ajelulla mutta rajakaupunki oli aika pieni ja ränsistynyt. Chattahoochee muuten on intiaanien kieltä ja tarkoittaa "maalatut kivet".

Clumbuksessa näimme myynnissä Pepsin sijasta vain Coca-
Colaa koska sen keksijä on syntynyt ja asunut tässä talossa

Kovin tuntuivat uskovaisilta tuolla "etelässä" verrattuna
tänne Kaliforniaan, ja kirkkoja oli ihan joka kulmassa

Lauantai -aamuna ajelimme Atlantan alapuolelle Jonesboroon jossa on aikoinaan käyty kansallissodan taisteluita. Halusin vierailla Stately Oaks -plantaasilla joka mainosti itseään "Tuulen viemää" -elokuvan plantaasina. Vanha rakennus ja opastettu kierros olivat kyllä ihastuttavia, mutta emme päässeet oikein selville mikä linkki paikalla oli kuuluisan elokuvan kanssa (lukuunottamatta yhtä elokuvassa käytettyä kynttilänjalkaa). Myöhemmin luin netistä että novellin kirjoittaja Margaret Mitchell olisi tuntenut perheen joka talossa asui ja ottanut heidän elämästään tapahtumia elokuvaan, hän nimittäin asui Jonesborossa. Aika kaukaa haettua mielestäni mutta mukavaahan plantaasilla oli toki käydä. Elokuvan faneille vielä tiedoksi että "Tuulen viemää" kuvattiin Hollywoodissa ja siinä ollut talo itse asiassa tuhottiin elokuvan jälkeen. Se ei oikeastaan ollut edes talo, ainoastaan ulkoseinät joita kuvauksissa käytettiin.

Stately Oaks

Ja vihdoin... VIHDOIN löysimme paikan jossa tarjoiltiin etelänmaalaista perinneruokaa. Sehän on ihan kuuluisaa mutta mikä siinä on että perinneruokaa ei enää missään saa. Englannissakin kaikki pyörittelivät silmiään ihan ihmeissään kun sanoin että pitäisi löytää perinteistä Shepherd´s pie:ta. Alas McMöhnä ja perinneruoat kunniaan sanon minä!

SOUTHERN SOUL FOOD..nam nam.. Cajun maustettuja
katkarapuja ja keltaista riisiä,  zucchini paistosta, maissia sekä
maissileipää mansikkalimonaadin kera

Ja herkkujen herkku; Banana pudding

Yövyimme Atlantan yläpuolella Mariettassa jossa ehdimme myös katsella nähtävyyksiä ennen ajelukierrosta itse Atlantassa ja lentoa takaisin Kaliforniaan.

Kentucky Fried Chicken -ketjun ravintola rakensi tämän
jättikanan Mariettaan vuonna 1963. Sen nokka aukeilee ja
silmät pyörivät päässä... niimpä niin.

Kennesaw vuoren lenkkipolun varrella on sisällissodan
taistelutanner jossa 19.6.1864 käytiin Atlantan taistelu 

Smith Plantasion, Roswell. Plantaaseilla viljeltiin yleensä
kasviksia ja pellavaa. Tällä plantaasilla asui Smithin perheen
lisäksi 30 orjaa.

Jääkaappi

Atlanta

Huh... onneksi kotimatka sujui vähemmillä pompuilla kuin meno matka. Sierra Nevadan päällä vuoristotuulet heittelivät konetta melkoisesti. Kotimatkalla Delta oli iloiseksi yllätykseksi siirtänyt meidän ensimmäiseen luokkaan joten tilaa torkkumiseen 4,5 lennolla oli paljon ja tarjoilut hyvät. Kotiin oli ihanaa palata!