maanantai 30. huhtikuuta 2012

Ajokortti


Vihdoinkin sain itsestäni irti autokouluun menon. Tai oikeastaan täällä riittää että lueskelee itsekseen paikallisen viranomaisen, DMV:n oppaan ja menee sitten kirjalliseen kokeeseen toimistolle. Parina iltana pläräilin opasta ja tein esimerkkikokeita, ja sitten suuntasin testiin. Green cardin saamiseen saakka olen käytännössä ollut ilman asukasstatusta eli vierailija, joten kukaan ei ole oikeastaan osannut sanoa saanko suomalaisella kortillani ajaa vai en. Eri viranomaiset ovat sanoneet eriä joten olen sitten ajanut autoa, mutta green cardin saamisen jälkeen paikallinen kortti on oltava. Lisäksi se toimii täällä henkilöllisyystodistuksena lähes joka paikassa.

Kirjallinenkoe itsessään ei ollutkaan mikään monimutkainen juttu, mutta kaikenlainen jonottaminen toimistolla on väsyttävää. Ensin piti jonottaa luukulle josta sai vuoronumeron näytettyään että on täyttänyt tarvittavan hakemuksen, ja tämä jono alkoi jo ulkoa. Sitten sai istua odottamaan omaa vuoroaan luukulle jossa kirjattiin ylös kaikki tarvittavat tiedot, otettiin maksu (kokonaiset $31), testattiin näkö ja tulostettiin seuraavaa virkailijaa varten papereita. Siitä siirryttiin sitten jonoon valokuvausta varten. Kuvan ottamisen jälkeen sain mukaani itse kokeen joka tehtiin siinä samaisessa odotussalissa seisaaltaan pikku kopperossa, ja ihan vanhanaikasesti kynällä ja paperilla. Kokeessa oli 36 kysymystä joihin piti sitten valita oikea vastaus. Olin hiukkasen ihmeissäni kun lähes kaikki kysymykset olivat prikulleen samoja kuin esimerkkikokeissa, kaippa sitä on niin tottunut suomalaiseen koetyyliin jossa puolet kysymyksistä on kompia. Niimpä koe menikin sitten tosi hyvin kunhan muistin että kysymykset ovat ihan niin yksinkertaisia miltä ne näyttävätkin, ja sain tulokseksi 0 väärin.. ou jee!

Seuraavaksi jonotettiin siis kokeentarkistusluukulle josta minulle tulostettiin väliaikainen ajokortti jonka sain koska minulla oli esittää Suomen ajokortti heille. Oli siinä virkailijalla ihmettelemistä kun näytin hänelle korttia jossa vanhenemispäivä on vuonna 2046. Täällä ajokortti on voimassa muistaakseni vain viisi vuotta kerrallaan. Seuraavaksi sitten täytyy varata aika ajokokeeseen...


Kirjallisen kokeen sai vieläpä itselle muistoksi.




keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Masu


Nyt on sitten palailtu reissusta tänne Kalifornian aurinkoon. Kirjaimellisesti aurinkoa saatiinkiin kun heti ensimmäisenä viikonloppuna laaksoa helli suorastaan kuuma helleaalto. Mittarin huidellessa kolmessa kympissä Suomen tuliaisflunssa oli enää historiaa. Matka meni hyvin mutta oli ihanaa myös tulla kotiin tämän kasvavan masun kanssa. Tässä pari kuvaa jotka ystäväni reissullani otti.. minusta ne ovat aivan loistavia ja aion tehdä niistä jonkinlaisen taulun vauvan huoneen seinälle.









(Kuvien kopioiminen ilman lupaa kielletty)

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Pääsiäisherkkuja ja ystäviä

Kaksi ja puoli viikkoa hurahti nopeasti Suomen keväässä, eli vesi-, räntä- ja lumisateessa. Kotimatka häämöttää jo edessä. On ollut ihanaa tavata ystäviä ja viettää aikaa perheen kanssa, mutta on myös ihanaa palata kotiin omiin rutiineihin ja auringonpaisteeseen.

Loman aikana on tullut syötyä ennätysmäärä karkkia ja ruisleipää, ja kaikenlaisia muita herkkuja. Matkalaukku on täyttynyt ihanista vauvalahjoista (lähinnä vaatteista) ja syötävistä tuliaisista. Ystäviä ja sukulaisia tulee kyllä taas ikävä, mutta nyt tuntuu että olen valmis palaamaan kotiin!


Pashaa

Kummityttö oli odottanut poniratsastusta var-
maan enemmän kuin minua :)  ja äitikin saa-
tiin mukaan taluttajaksi tällä kertaa. 

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Suomen lomailua

Matka Suomeen tuntui pitkältä mutta innoissani jo odotin näkeväni kaikki kaverit ja perheeni. Pitkällä lennolla en sitten nukkunut lainkaan vaan katselin elokuvia, välistä Amsterdam - Helsinki ei taas ole mitään muistikuvaa kun unten maailma kutsui. Siitä kun vielä matkasin Pohjanmaalle niin olin aika väsynyt,  käytännössä Kalifornian yön aikana olin nukkunut vain kaksi tuntia. Mutta mukavaahan se on olla taas täällä.


Tämä KLM:n kaksikerroksinen kone oli kyllä toistaiseksi
ahtain ja epämukavin missä olen ollut. Toivottavasti tulevaisuus
ei ihan joka lennon osalta näytä tältä..muuten pitää
alkaa harkitsemaan vakavasti onkomatkustaminen
sen vaivan arvoista.


Vaikka kevätaurinko jo pääosin paistelee niin ensimmäisenä aamuna oli pieni shokki kurkata ikkunasta ulos. Lunta satoi isoina hiutaleina. Pääsiäiseksi luvattiin kuitenkin aurinkoa ja sitä on onneksi saatukin!