Kohti uusia tuulia... ja aurinkoa

Aikaa on jo vierähtänyt siitä kun lentelin Suomesta Kaliforniaan. Vaikka aina on haikeaa lähteä, on tätä matkaa odotettu jo niin kauan, että tuntui hyvälle päästä tien päälle kahden täpötäyden matkalaukun kanssa. Joku joka oli vastaavassa tilanteessa muuallapäin Suomessa ihmetteli netissä miten sain koko elämäni niin nopeasti pakettiin. No, kai ihminen pystyy asioihin joita todella haluaa ja on valmis tekemään paljon niiden eteen.

Matka sujui mukavasti lukuunottamatta flunssan ja lentojen yhteisvaikutuksesta lukkiintunutta korvaa joka aukesi lopullisesti vasta viikon päästä. Ensimmäistä kertaa Usa:an matkustaessani myös tullimuodollisuudet sujuivat mukavissa merkeissä. Ei kysymyksiä tai epäileviä ilmeitä, ainoastaan paperien selaamista, I-94 lappu passiin kiinni, sormen jälkien skannaus ja iloinen hymy. Viisumilla matkustaminen on huomattavasti mukavampaa kuin turistina.. me likee! Lentokentällä odotti oma kulta kukkien kanssa ja kotona isot "Welcome home" kyltit ja lisää kukkia shamppanjan kerä, että eikös sillä sitten saada uusi elämä käyntiin.

Montaa ihmistä tulee kyllä ikävä Suomessa. Ja moni pyysi kirjoittelemaan kuulumisia ja laittamaan paljon kuvia. Siksipä tämä blogi, että ette ihan unohda minua täällä kaukana... palmun alla.