perjantai 16. marraskuuta 2012

Start-Ups Silicon Valley


Täällä alkoi pari viikkoa sitten telkusta uusi reality -sarja nimeltä Start-Ups Silicon Valley. Se kertoo nuorista yrittäjistä joilla on joku upeaakin upeampi liikeidea jonka kanssa he muuttavat Piilaaksoon etsimään sille rahoitusta. Oli tietenkin mielenkiintoista katsoa sarjaa joka on kuvattu lähialueillamme mutta mutta...

Sarjan käsikirjoittaja ei selvästikkään ole koskaan asunut Piilaaksossa (kaikki reality -sarjathan ovat kirjoitettuja ainakin suurimmaksi osin), sillä en tunnistanut paikkaa sarjasta ollenkaan. Ensinnäkin se oli suurimmaksi osaksi kuvattu San Franciscossa jossa sarjan päähenkilöt pääosin tuntuivat asuvan ja nauttivan drinkeistä uima-altaalla. Jo tässä yhtälössä on jotain mätää. Ihan ensiksi, jos olisi haluttu kuvata ihan oikeaa Piilaaksoa, olisi pysytelty sen bisneksen kannalta kuumimmilla alueilla kuten Palo Alto, San Jose ja Mountain View, ja toiseksi, täällä kylmässä pohjois-kaliforniassa harvemmin uima-altaiden reunoilla killutaan. Kesäkuukausina toki, ne harvat joilla uima-allas täällä on, mutta sarjasta saa sen käsityksen että se on joka päiväistä. Lisäksi San Franciscossa on aina Piilaaksoa kymmenisen astetta kylmempää ja itse kuljen siellä yleensä kesälläkin pitkissä housuissa.

Jäin miettimään olikohan sarjaan vaikea löytää sopivia ihmisiä sillä päähenkilöt eivät myöskään kuvaa todellista Piilaaksoa. Eniten sarjassa näytetään sisarusparia jotka etsivät rahoitusta laihduttamisessa auttavalle puhelimen application:lle. Kaksi rahoittajaa on heidät jo hylännyt, eikä yksin siksi että sellaisia app:sejahan on jo miljoonittain, vaan myös siksi että toisen sisaruksen 46 muuta yritystä herätti hiukan epäilyksiä rahoittajassa. Muita sarjan hahmoja ovat (yllätys yllätys) myöskin "laihdutus apps:n" kehitellyt homoseksuaali, hotellissa asuva bloggaaja ja miesmalli. Voi tietenkin kysyä mitä tekee malli Piilaaksossa, eikö hänen kuuluisi olla New York:ssa ja mitä tekemistä bloggaajalla on start-up:n kanssa. Jotenkin en ole vieläkään saanut selville miksi bloggaaja saa asua hotellissa ilmaiseksi, todellinen syy lienee hotellin sarjassa saama näkyvyys. Yksi "oikeita töitäkin" tekevä naisjohtaja ja pari todellista Piilaaksoa edustavaa nörttiäkin on saatu mukaan, mutta heitä näytetään minimaalisesti. Ylipäätään tuntuu että hahmojen valinnassa suurimpana kriteerinä on ollut ulkonäkö ja kyky kieroilla tai ryypätä. Jälkimmäinen toki varmaan kuuluu nuorten menestyneiden nörttien elämään todellisuudessakin, mutta ne oikeat Piilaakson ihmiset joita tunnen, ovat suurimmaksi osaksi perheellisiä ihmisiä joiden viikonloput täyttyy joko töistä tai harrastuksista.

Sarja on siis täynnä kieroilevia, selkäänpuukottavia ja juhlivia kakaroita... ihan muuta mitä Piilaakso oikeasti on. Todellisuudessa täällä kannustetaan toisia, autetaan muita yrittäjiä ja ollaan iloisia muiden menestyksestä. Täällä ei olla kateellisia tai vedetä mattoa jalkojen alta, vaikka firmoissa pyörii todella isot rahat. Ja jos joku joskus tekee konkurssin niin ei sekään ole mikään häpeä.. ei muuta kun uutta yritystä vaan. Ajatus joka meille suomalaisille on kovin vieras. Yrittäjät itse sanovat että täällä on uskomaton ja ainutlaatuinen "vibe", voisiko suomalaisittain sanoa että meininki tai fiilis. Ja siksi tämä onkin Piilaakso, paikka jonne kaikki tosi-yrittäjät haluavat.

torstai 15. marraskuuta 2012

Hääpäivä Sonomassa


11.11. tuli kuluneeksi vuosi siitä kun menimme naimisiin Tahoella. Sen kunniaksi pakkasimme kimpsut autoon ja ajelimme Sonoman viinialueen perukoille Alexander Valleyhin. Ajomatka meiltä sinne kesti parisen tuntia joten se oli juuri sopiva matka vauvan kanssa. Yövyimme Windsorin pikkukaupungissa jossa kävimme yhdessä tasting room:ssa maistelemassa viinejä ja syömässä vanhanajan amerikkalaisessa dinerissa. UpTick:ltä ostimmekin heti jo kaksi viinipulloa kotiin viemisiksi.


Ruokapaikka Windsorissa

Seuraavana aamuna aamiasen jälkeen lähdimme tutustumaan viinitiloihin. Minähän en tietenkään kovasti voinut viiniä nauttia mutta maistella vähän toki. Ensimmäinen maistelu oli portviineistä Trendatue viinitilalla ja ostimme yhden vaalean jälkiruokaportin josta tykkäsimme. Sen jälkeen kävimme Simi nimisellä viinitilalla. Se on perustettu jo vuonna 1876 ja rakennukset olivatkin kauniin rustiikkisia. Tällä kertaa emme ostaneet viinejä sillä emme pitäneet maistamiamme viinejä niiden hintojen arvoisina.







Geyservillen kaupungissa kävimme Francis Ford Coppolan viinitilalla, virallisemmin Rubicon Estate. Sen on alunperin perustanut suomalainen merikapteeni Gustave Niebaum mutta nykyään se on melkoinen turistirysä. Tosin nyt kun ei olla sesongin kuuminpaan aikaan liikkeellä saa liikkua suht rauhassa eikä tarvitse jonotella maistelutiskeille. Viinitilalla on iso uima-allasalue joka toimii lapsiparkkina, lastenhoitajat pitävät huolta perheen pienimmistä sillä aikaa kun aikuiset maistelevat viinejä. Päärakennuksen yläkerrassa on Coppolan pieni museotila jossa myydään myös matkamuistoja, ja alakerrassa Michelin tähtien oppaassa maininnan saanut Rustic -ravintola. Söimme siellä lounaan ja täytynee sanoa että maininta on kyllä hyvin ansaittu. Pari viiniäkin lähti kotiinviemisiksi ja yksi portviini.




Elokuvasta Dracula



Ajelimme Dry Creek:n kaunista maaseututietä vielä yhdelle viinitilalle jota meille oli eräs paikallinen suositellut; Ferrari-Carano. Maisemat olivat upeat syksyn värit saaneine viinitarhoineen ja aurinko paistoi. Pian tien varressa aukeni upein kartano jonka olen koskaan nähnyt (siis lukuunottamatta linnoja tai kuninkaan palatseja Ranskassa ja Englannissa). Valitettavasti kartano jäi sen verran sivuun porttien taakse etten saanut siitä kuvaa mutta itse viinitila oli myös upea kukkaistutuksineen ja puutarhoineen, linkistä voi kurkata kuvia. Tässä vaiheessa olimme jo maistelleet sen verran viinejä että enin into oli lopahtanut emmekä sitten ostaneet täältä enää mitään, mutta kävimme ihailemassa jättimäistä viinikellaria ja upeaa puutarhaa.


Puutarhasta löytyi myös tällainen korkkipuu


Virkistävä viikonloppumatka mahtavissa maisemissa!

tiistai 6. marraskuuta 2012

Amerikan suuri päivä


Yhdysvallat sai tänään uuden presidentin. Onnea Obama! Tiukka oli taistelu ja onhan tässä jo kyllästymiseen saakka kuunneltu näitä vaalikampanjointeja. Vielä en päässyt itse äänestämään mutta ehkäpä sitten seuraavissa presidentin vaaleissa.

Politiikka on raakaa ja kaikenlaista loan heittoa on kuultu sieltä sun täältä viime kuukausien aikana. Jotenkin sitä ihan kaipaa Suomen pienimuotoisempaa ja ehkä vähän reilumpaakin meininkiä. Äänestäminenkin tuntuu helpommalta siellä; harvoin tarvitsee jonottaa ja äänestäessä tarvitsee vain vastata yhteen kysymykseen. Täällä sen sijaan samalla valitaan kaikenlaisia kuvernöörejä, kaupunginvaltuutettuja sun muita, ja äänestetään erilaisten lakiesitysten puolesta tai vastaan. Äänestysoppaaseen tutustuminen on siis paikallaan ennen vaaliuurnille menoa. Toki voi aina jättää äänestämättä näitä muita asioita jos haluaa vain vastata siihen tärkeimpään kysymykseen, mutta huomasin lakiesitysten joukossa olevan varsin tärkeitäkin asioita.

Vaalitaisteluakin käydään monin tavoin erilailla kuin Suomessa. Välillä olen jo meinannut hermostua oveen koputteleviin kamppanjoijiin, kuistilla lojuviin vaalimainoksiin ja lankapuhelimen kymmeniin vastaajaviesteihin joissa kehoitetaan äänestämään milloin ketäkin. Koko homma tuntuu olevan paljon suorasukaisempaa ja ihmiset suhtautuvat intohimoisesti oman ehdokkaansa läpipääsyyn. No, ehkäpä tämä huuma tästä kohta hiljenee... vajaaksi neljäksi vuodeksi ainakin!




perjantai 2. marraskuuta 2012

Trick or treat


Halloween tuli ja meni... meillä lähinnä ohi, koska palasimme vasta lauantai-iltana myöhään Suomesta. Varsinainen halloween -päivä sattui keskiviikolle mutta monet juhlivat jo edellisenä lauantaina tätä "talven alkamisen ja henkien liikkumisen" -päivää. Enää niin myöhään en viitsinyt koristeitakaan kaivaa esille mutta kuistin valo sentään sytytettiin merkiksi naapurustoa kiertäville lapsille. Ja kävihän niitä lapsosia kyselemässä valitsemmeko karkin vai kepposen. Ensi vuonna sitten juhlimme taas isommin tätä yhtä lemppari -päiväämme.


Kurpitsavalikoima lähikaupan ovella.


Pikkuneidin ensimmäinen Halloween
 juhlittiin Tikru -asussa.

Naapurien taloja